Piipahdin marraskuussa Groningenissa, Hollannissa koulun reissulla. Paljon en ehtinyt nähdä Hollantilaista ruokaa, koska illinen syötiin aina jossain sanoisinko normaalissa suomalaisessa rossossa. Lounaaksi oli aina sämpylää, jonka välissä oli joko kinkkua tai juustoa ei mitään vihanneksia ja juomaksi oli maitoa tai piimää. Hyvin suomalaista siis.
Ainoa erikoisuus oli kalapuikkojen näköiset pötköt, joiden sisällä oli määrittelemätöntä lihamössöä. Maistoin kerran enkä koskenut toista kertaa, sillä en tykkää syödä asioita, joista en tiedä mitä ne sisältävät. Näitä frikadelleiksi kutsuttuja pötköjä laitettin myös sämpylöiden väliin.
Parasta oli torilla myytävät ranskalaiset majoneesin kera. Ranskikset tehtiin keitetyistä perunoista paikan päällä eivätkä olleet siis mitään pakasteperunoita.


Kadulla oli tällaisia automaatteja, joista sai ostaa frikadelleja, hampurilaisia jne. Nämä automaatit olivat pikaruokapaikkojen yhteydessä ja niitä täytettiin koko ajan. Tavallaan hollantilaisten vastine meidän snagareille - ei vaan tarvitse olla yöllä tekemisissä juopuneiden asiakkaiden kanssa.


Kävimme yritysvierailulla Friesland Foodsilla, joka on hollantilaisten vastine Valiolle - ainoastaan sillä erolla että kyseinen yhtiö on alallaan maailman neljänneksi suurin. Saimme sieltä mukaamme isot paketit maailman parasta juustoa - kovien juustojen sarjassa palkittua. Juusto oli kuin vahvaa mustaleima emmentaalia. Olen emmentaali fani, mutta tämä oli liian suolaista makuuni. Juustossa oli suolakiteitä, jotka narskuvat hampaissa.