torstai, 17. toukokuu 2012

Mustikkajuustokakku

Tätä syötiin meidän tupareissa ja se oli hitti. Uskomattominta tässä kakussa oli se, että se maistui myös seuraavana aamuna. Wappuna tein kakkua piknikille, mutta käytin Digestiveja, eikä siitä tullut yhtä hyvää.


Mustikkajuustokakku (12 annosta)
Pohja:
1/2 pkt LU Bastogne keksejä
25g voita
Täyte:
4 liivatelehteä
2munaa
1/2dl sokeria
1prk kuohukermaa
1pkt tuorejuustoa
1prk rahkaa
Päällinen:
5dl mustikoita (tai muita marjoja/hedelmiä)
kiille hyytelösokerista

Murskaa keksit ja sekoita voisula joukkoon. Taputtele irtovuoan pohjalle. Tee sen jälkeen täyte. Laita liivatteet likoamaan, vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, vatkaa kerma vaahdoksi, lisää kermaan tuorejuusto ja rahka. Liuota liivatteet kuuman maitotilkan joukkoon ja kaada se kerman sekaan koko ajan sekoittaen. Sekoita vaahdot keskenään ja kaada keksipohjan päälle. Anna hyytyä kylmässä hetken aikaa ja lisää sen jälkeen mustikat ja valele päälle kiille paketin ohjeen mukaan.

Arviointi: *****
Mahtavuutta.

tiistai, 20. joulukuu 2011

Imelletty perunalaatikko

Rakas ruokapäiväkirja,

Jouluruoista imelletty perunalaatikko on ehdottomasti mun lemppari. Sen tekeminen tuntuu vaan olevan jotain tähtitiedettä. Kun kysyin jonain jouluna ohjetta isotädiltäni, niin sain ainoastaan epämääräisiä vastauksia, jonka jälkeen hän totesi laatikon teon olevan helppoa ja onnistuvan kyllä. Tällä hetkellä perunamuusi on ollut imeltymässä jo 4h eikä imeltymisestä ole mitään tietoa. Tällä kertaa minulla on ollut digitaalinen paistomittari käytössä ja olen pitänyt lämmön 50-57 asteen välissä. Jatkan imeltymisen odotusta. (19.12.2011 klo 17.08)

Perunamuusi on hieman ehkä löystynyt (saattaa olla toiveajattelua), mutta ei kuitenkaan imeltynyt. Enää se ei kuitenkaan maistu jauhoilta, niin kuin alussa, tai sitten olen vain tottunut makuun enkä maista sitä enää. Päätin lisätä muusin joukkoon maidon, voin, suolan ja SIIRAPIN. Siirappia ei kuulemma oikeaoppisesti laiteta, mutta sillä voi huijata. Nyt laatikko on uunissa 150 asteessa pari tuntia ja minä yritän kehittää itselleni siksi aikaa tekemistä. Voin vaikka miettiä, että missä meni vikaan tälläkin kertaa. (19.12.2011 klo 22.21)

Laitoin uunin pois päältä ja jätin laatikon uuniin odottamaan, että äippä nostaa sen herätessään jääkaappiin. Laatikko näyttää ruskealta ja tuoksuu hyvältä. (20.12.2011 klo 00.41)

Söin laatikkoa äsken ja se maistui mainiolta. Ensi kerralla en kuori perunoita ennen keittämistä ja kokeilen onnistuuko laatikko paremmin. Jos ei onnistu, niin huijaan heti 5h jälkeen ja kaadan sekaan jo silloin siirappia ettei minun tarvitse valvoa yhteen saakka yöllä ja odottaa laatikon kypsymistä. (20.12.2011 klo 14.03)

 

Käytin Kotilieden reseptiä tehdessäni laatikkoa.

torstai, 1. joulukuu 2011

Saaristolaisleipä

Ajatus näihin lähti Kohvik Moonin ihanista pikkusämpylöistä, jotka olivat tehty ilmeisesti minimuffinssivuoissa. Kuvaa ei koskaan omista leipomuksista otettu, mutta ne tekivät hyvin kauppansa äiskän ja Päivin 70-vuotisjuhlissa. Ohje on suoraan Kotilieden sivuilta. Tämä leipä on siitä kätevää, että se on parhaimmillaan vasta muutaman päivän päästä, joten jos on juhlat, niin sen voi hyvissä ajoin tehdä valmiiksi jääkaappiin.

Saaristolaisleipä (paljon pieniä minisämpylöitä)
1l piimää
75g hiivaa
3dl siirappia
3dl vehnäleseitä
3dl kaljamaltaita
3dl ruisjauhoja
1rkl suolaa
noin 10dl vehnäjauhoja

Liuota hiiva kädenlämpöiseen piimään ja sekoita joukkoon loput aineet. Taikinaa ei tarvitse vaivata. Anna taikinan kohota muutama tunti, jonka jälkeen annostele minimuffinssipellille taikinaa lusikan avulla siten että vuoka on aivan täynnä. Paista uunissa 170 asteessa 15min.

Arviointi: *****
En ollut harjoitellut näiden tekemistä ollenkaan, joten en oikein tiennyt miten taikina käyttäytyy. Opin siis kantapään kautta, että taikina kannattaa ensin kohottaa astiassa ja sitten täyttää vuoat ääriään myöten täyteen. Tällä tavoin ne kohoavat uunissa sienen näköisiksi. Kaikkea taikinaa en jaksanut leipoa minikokoon, joten tein lopusta taikinasta yhden ison leivän ja annoin sen olla uunissa tunnin.

Taikinan voi myös jakaa kahteen leipävuokaan, antaa sen kohota niissä ja sitten vasta paistaa. Kotilieden ohjeessa sanottiin, että leipiä tulisi paistaa 2-3h 160-170 asteessa.

tiistai, 13. syyskuu 2011

Jättikokoiset Hampurilaissämpylät

Nykyään tehdään kaikki vaikeimman kautta, kun vältellään pahoja aineita. Tällä kertaa vaikein tie oli ehdottomasti myös sen arvoista. Kesällä tekemäni lisäaineettomat vaahtokarkit sen sijaan eivät päässeet kauheudellaan blogiini, sillä niin pahaa reseptiä en suostu tänne kirjoittamaan vaan yritän unohtaa kyseiset vaahtokarkit niin pian kuin mahdollista.

Henna oli kesällä leipuroinut näitä sämpylöitä grillibileisiin ja sain häneltä vinkin tähän reseptiin, joka on alunperin New York Timesista, josta Voisilmäpeliä -blogin pitäjä on sen napannut ja hieman soveltanut. Itse tuplasin reseptin, jotta saisin isompia sämpylöitä, sillä amerikkalainen ajatus "the bigger the better" toimii hampurilaisissa loistavasti. Pojat eivät jaksaneet syödä kahta tällaista, vaikka Paula pystyi! Itse söin yhden ja sekin oli liikaa. Nämä olisivat kyllä hauskoja minikokoisinakin, vaikka jossain kesäisessä buffetpöydässä tai jos on amerikka-teema juhlissa.

Hampurilaissämpylät (6 kpl)
2dl vettä
1/2 dl maitoa
2tl kuivahiivaa
2rkl sokeria
2 munaa
8dl vehnäjauhoja
1,5tl suolaa
3rkl pehmeää voita

voiteluun munavesiseosta
päälle seesaminsiemeniä

Lämmitä neste 42 asteiseksi, lisää joukkoon kuvahiiva ja sokeri ja anna seistä 5min, minkä aikana vatkaa kevyesti muna toisessa astiassa. Sekoita loput kuiva-aineet kolmannessa astiassa sekaisin ja nypi joukkoon voi. Lisää jauhoseoksen joukkoon neste ja munat. Vaivaa taikinaa noin 10min pöydällä (tällä kertaa en vaivannut taikinaa koneella) ja lisää tarvittaessa jauhoja. Anna taikinan kohota 2h vedottomassa paikassa. Jaa se sen jälkeen kuuteen osaan ja pyörittele sämpylöitä. Paina sämpylät lyttyyn, jotta ne olisi helpompi syödä. Anna kohota 2h, voitele munavesiseoksella, ripottele päälle seesaminsiemeniä ja paista uunissa 200 asteessa 10-15min. Kun sämpylät ovat valmiita niin laita niiden päälle leivinliina, jotta pinnasta ei tule rapea.

Arviointi: ****
Ensimmäistä kertaa tein itse hampurilaissämpylöitä ja nämä onnistuivat loistavasti vaikkakin neste oli minulla alussa liian kuumaa ja pelkäsin että hiiva kuolee (se kuolee 50 asteessa).

sunnuntai, 11. syyskuu 2011

Crème brûlée

Voiko jälkiruoan tekeminen olla helpompaa? Googlettelin aikani ja Valion sivuilta löysin helpoimmalta kuulostavan reseptin, jonka avulla tuli täydellistä kermavanukasta. Valion ohje oli kuudelle hengelle, mutta me syötiin koko satsi neljän tytön voimin. Vähempikin olisi kyllä riittänyt.

Minulla ei ole kaasupoltinta, joten en saanut ihanan rapeaa pintaa jälkkäriin, mutta tein sen sijaan kuumennetusta sokerista koristeita. En tiedä, että saisiko grillivastuksen alla sokerin karamellisoitua vanukkaan pintaan. Täytyy kokeilla sitä ensi kerralla.

Crème brûlée (4-6:lle)
4,5 dl nestettä (laitoin kermaa 2,5 dl ja maitoa 2 dl)
1/2 vaniljatanko (laitoin 1tl vaniljasokeria)
4 keltuaista
1/2 dl sokeria

Kuumenna neste vaniljan kanssa lähes kiehuvaksi ja vatkaa sen jälkeen muna ja sokeri nopeasti sekaisin. Kaada kuuma neste keltuaisten joukkoon ohuena nauhana koko ajan vatkaten niin kevyesti ettei pinnalle muodostu vaahtoa. Kaada seos annosvuokiin, jotka ovat kuumalla vedellä täytetyssä vuossa tai korkeareunaisella uunipellillä ja paista 190 asteessa 20-25min. Ota vuoat pois uunista, kun seos on hyytynyt, mutta ei vielä kovaa ja jäähdytä niitä jääkaapissa 2-3h.

Jos sinulla on kaasupoltin, niin ripottele kideruokosokeria annosten päälle ja karamellisoi pinta kaasupolttimen avulla. Jos sinulla ei ole kaasupoltinta, niin sulata 1/2 dl sokeria paistinpannulla kunnes se on kullanruskeaa ja kaada se sen jälkeenleivinpaperille hyvin ohueksi levyksi. Anna jäähtyä,  murskaa levy sen jälkeen palasiksi ja ripottele vanukkaan päälle.

Arviointi: *****
Minä en tehnyt karamellilevystä tarpeeksi ohutta, joten koristeet olivat hieman liian paksuja. Maku oli todella hyvä. Ensi kerralla kokeilen laittaa appelsiinin kuorta seokseen, sillä olen joskus syönyt sellaista crème brûléeta ja se oli todella hyvää.

Munanvalkuaisista saa tietenkin tehtyä marenkia! Älkää heittäkö niitä pois. Itse kokeilin tällä kertaa jättisuklaamarenkeja.